torstai 4. toukokuuta 2017

#kulttuuriblogi Twin Peaks -ryyppyputkessa - levy 1


Twin Peaks -tv-sarjaan on tulossa tauon jälkeen kolmaskin kausi, jota odotetaan vaihtelevin tuntein. Itse olen epäileväinen, sillä päätekijät sarjan taustalla antoivat otteensa herpaantua jo toisen kauden kohdalla, mikä johti lupaavasti alkaneen parhaimman lähetysajan mysteerisaippuaoopperan tason laskuun ja lopettamiseen.

En ole kuitenkaan vielä käpertynyt sikiöasentoon hokien "Mieluummin Mulholland Drivea kuin Inland Empireä... Mieluummin Mulholland Drivea kuin Inland Empireä...", sillä vastaavaan suosioon nousseiden Salaisten kansioiden toinen kattaus oli enemmän onnistunut kuin epäonnistunut - joskin osin siksi, että tositapahtumat todistivat Mulderin joidenkin teorioiden olleen oikeassa.
Nyt on siis hyvä käynnistää ryyppyputkikatselu ja muistella, mitä tähän mennessä on tapahtunut.
Tyyliin sopivasti kaikki linkkimateriaali on haettu Bingillä.

Juonikuvauksia löytyy kaikkialta, joten merkitsenen muistiin vain lyhyitä havaintoja. Katselumateriaalina on The Entire Mystery -Blu-ray-boksi ja paikkana 40" FullHD-televisio, 5.1-äänijärjestelmä ja satunnaisesti myös 90" valkoseinä.



Pilottijakso, Northwestern Passage

Katsoin alkuperäisen version - jossakin välissä pitää katsoa Eurooppaa varten tehty "omana elokuvanaan toimiva"(?) pitempi versio. Muistaakseni Tuli kulje kanssani ei toiminut mitenkään erityisesti, joten pitkä versio saattaa olla myös pettymys.

Rannalta löytyy jotakin jännää muovikääreessä. Päähahmoja aletaan esitellä ja tutkimuksissa vetää ensimmäisiä johtopäätöksiä.

Kuva on televisiosta katsottuna todella terävä, joskin kovin punertava. Eron teräväpiirron ja tavallisen välillä huomaa, kun katsoo ennen ja jälkeen jaksoja esitettävät viimeksi- ja seuraavalla kerralla-teaserit.
DTS MA -ääniraita on kirkas ja tuo hienoa mahtipontisuutta unohtumattomaan tunnusmusiikkiin ja kaikki tarvittavat vivahteet mukavasti jazzahtavaan taustamattoon. Jännitysmusiikissa riittää dynamiikkaa. Musiikki on yksi sarjan ehdottomista valopilkuista ja mieleenpainuvimpia perusosasia.
Pilottijakson ääniraita ei synkronoidu täysin kuvan kanssa. Vika ei ole laitteistossa, vaan julkaisussa. Neuvotaan kytkemään 24p-toisto pois päältä.

Ekstroiksi pitänee laskea Halkonaisen sekavat jaarittelut jaksojen alussa sekä ennen ja jälkeen -koosteet. Ensimmäisen kauden sisältävä DVD-julkaisu ei ole nyt käsillä, joten kommenttiraitoja ei ole kuunneltavaksi. Sen sijaan valitsin loputtomien Twin Peaks -podcastien joukosta kuunneltavaksi Idle Thumbsin Twin Peaks Rewatchin ja Entertainment Weeklyn Examining Twin Peaksin, joka vetää yhteen kaksi ensimmäistä kautta ja jatkaa kolmannelle kaudelle.
Olen aina ihmetellyt, miksi Twin Peaks jaetaan kahteen kauteen, sillä jaksot tehtiin ja esitettiin suunnilleen yhden vuoden sisällä ja 33 jaksoa mahtuisi ihan hyvin yhdeksi vähän pitemmäksi kaudeksi, eivät muutkaan saippuaoopperat tee pitkästä suolesta irtonakkeja.

Jakso 1, Traces to Nowhere

Kuka ampui jfk:n? Kuulemma Castro ehti hoitaa asian ennen kuin kennedy ehti hoitaa hänet.
Cooper maistaa kahvia, joka on vitun hyvää. Yhtä parhaimmista. Audrey Horne on yksi sarjan valopilkuista, kuten myös Shelly, joka löytää verta miehensä, hyväkäytöksisen rekkakuskin pyykeistä.

Ääni synkronoituu, 24p on poissa päältä.

Jakso 2, Zen, or the Skill to Catch a Killer

Leolla, Käärmeellä (ei Joonas) ja Bobbyllä - kylän mulkuilla - on bineksiä. Sarjan luojat livauttivat agentti Cooperin vuorosanoihin vitsinä maininnan Tiibetin kansan sorrosta ja se upposi tunnetuin seurauksin täysillä Hollywood-karjaan. Albert, tohtori talon sympaattisempi ja paremmin näytelty suora esikuva, saapuu paikkakunnalle ja ystävystyy heti kaikkien kanssa. Clooneyn suvun näyttelijägeenit kahminut, valitettavasti nyt jo revitty Miguel Ferrer on yksi sarjan valopilkuista.

Tekstitykset eivät ole täydelliset - ne lienee tehty ääninauhan pohjalta. Tässä jaksossa ainakin käytäessä mustassa kerhohuoneessa, Yksikätisen miehen Bobille lausumassa Tuli kulje kanssani -lorussa on klapia.

Ensimmäinen levy meni sujuvasti yhdessä illassa, toinenkin levy lienee vielä hyvää laatua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti