keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Kulttuuriblogi työmatkalla Ruissalossa - sunnuntai (9.7.2015)

Sunnuntai alkaa aivan * loistavasti - some-kuvaaja ei ole eikä ilmeisesti tule paikalle, joten lauantain kuvien valikoinnin ja julkaisun voi unohtaa. Voisin lainata tässä Lapinlahden lintuja, mutta se ei sovi sivistyneen kulttuuriblogin henkeen.

Aloitan kuvaamalla Satelllite Storiesia Lounalavalla, jolle Aurinko paistaa lähes koko päivän. Mustat vaatteet, kalpeat ihot - mikä yllätys. Koska tiedän joutuvani työskentelemään .jpg-kuvien kanssa, koko kuvaustapani tuntuu oudolta. Lisäksi se, että kaikki eileiset kuvat on "menetetty" ja joudun vääntämään niitä myöhemmin kotona, nostattaa h-käyrääni aggressiivisesti. Päivä on pilalla.

Seikkailen hetken alueohjelman parissa, mutta inspiraationi on heikoissa kantimissa, enkä edes löydä kaikkia kohteita. Muokkaan Satellite Stories -kuvia jpg-pohjalta jonkinnäköisiksi, mutta en ole lainkaan tyytyväinen tulokseen. Käyn syömässä. Backstagella on läpifestivaalin samaa ruokaa, joka on toki hyvää, mutta kolmena peräkkäisenä hellepäivänä toivoisi pientä vaihtelua - varsinkin, kun tekniset ongelmat nakertavat takaraivossa.

Hyvä ruoka - parempi mieli, sillä palatessani saunaan, Vessi onkin paikalla ja neuvoo minut koneensa (joka on täysin identtinen muiden hedelmälaitteiden kanssa) luo ja tajuan kuvieni olleen koko ajan käden ulottuvilla. Perkele. Pääsen taas muokkaamaan kuvia ja jos olen nopea, saatan ehtiä tekemään jotakin tämänpäiväisillekin kuville! (Nyt voitte katsoa Lapinlahden Linnut -videon loppupuoliskon.)

Loppupäivä onkin jo huomattavasti iloisempaa aikaa. Linnut laulavat, perhoset lentelevät räpytelleen värikkäitä siipiään ja elämä ylipäätään tuntuu elämisen arvoiselta. Kuvattavana on enää Hisser, joka on kolmen konemuusikon bändinä Minilavalla huikean kiinnostavaa katseltavaa. Hisserin jälkeen kiiruhdan aivan turhaan Lounalavalle odottamaan G-Eazyä, joka on katu-uskottavasta nimestään huolimatta Palefaceakin valkoisempi, kovin menestyneestä perheestä peräisin olevan näköinen räppäri San Franciscosta. Keikan alku oli merkitty varttia yli kahdeksaksi, jolloin Eazyn väki tuntui vasta siirtävän tavaroitaan lavalle. Sitten esiin ilmestyi DJ, joka huudatti yleisöä noin vartin verran. Minulla olisi ollut muutakin tekemistä, sillä noin yhdeksältä alettiin jo tyhjentää konttia. Kun keikka vihdoin alkoi noin 20.40, tunnelma oli kyllä hyvä. yleisön eturivissä oli useita faneja, jotka olivat kirjoitelleet ihoonsa "G-Eazy", "Bay Area" ja ilmeisesti biisien sanoituksia. Esiintyjä otti yleisönsä ja oli hieman rauhallisempi kuin muut hip-hopparit. Nice.

Kun palaan kontille, on jo aika alkaa purkaa toimistoa. En kuitenkaan saa auttaa siivoamisessa, sillä kuvien valmistuminen ajaa tärkeysjärjestyksessä sen ohi. Ympäriltäni viedään tuolit, pöydät ja toiset tietokoneet - lopulta istun ergonomisesti lattialla 13-tuumainen tietokone sylissäni. Kuvat tulevat valmiiksi kymmenen jälkeen ja lähden hakemaan backstagelta burgerin. Herkullista. Mehevää. Maukasta.

Kolmen keikan kuvat jäävät vielä maanantaina kehitettäviksi, mutta uskon selviäväni siitä helposti omalla koneella oman kodin rauhassa. Saan kutsun Klubille jatkoille. Lähden vesibussille, jonne ei tällä kertaa ole pitkää jonoa. Hetken päästä Joonas liittyy seuraani. Sanomme jokirannassa heit ja päätämme palata asiaan Klubilla.

Kun saavun kotiin, alan yhtäkkiä pilkkiä WC:ssä niin voimakkaasti, että jatkot jäävät valitettavasti tällä kertaa haaveeksi.

Never again!

Until next time...

Kuvia voi käydä katsomassa:

Ruisrockin galleria

Ruisrockin Flickr

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti