keskiviikko 18. marraskuuta 2009

11.9.2009

Muuttaminen on stressaavaa, kaikki omaisuus on saatava kerralla mukaan. Huone ei ole kauhean järkyttävä, mutta muuten rakennus on huikea esimerkki neuvostoharmaudesta. Olen samassa huoneessa saksalaisen Robertin ja jonkun kolmannen kanssa. En tunnista matkalaukkua. Philips-kuulokkeeni hajosivat lopullisesti muutossa. Edellisen huoneemme avain jäi jotenkin taskuuni. Täytyy kai palauttaa se ensi tilassa.

Ehdin puolantunnille noin 20 min myöhässä. Olen missannut virallisen ja epävirallisen kellonajan erot, mutta tässä vaiheessa kurssia puolan kielioppi ei minua enää juurikaan hermostuta. Minua kuitenkin hermostuttaa kaikenlainen erityistä osallistumista vaativa kielenopetus. Kuten se, että kaikki saavat nimekseen puolankielisen adjektiivin, muodostetaan rinki ja sen keskellä oleva yrittää lyödä rinkiläisiä rullatulla A4:lla sen mukaan, mikä puolankielinen adjektiivi huudetaan. Zlamany telefon oli hieman tuskattomampi, mutta olin kuitenkin jo asettunut aika mukavasti tuoliin lukuisine papereineni, enkä olisi viitsinyt nousta siirtymään jonon päähän. Absolut nie ei kuitenkaan auttanut. Tällä välin Danielin A-ryhmä oli kutsuttu heidän opettajansa kotiin arvatenkin jonkinlaista gangbangia varten. Miksi A-ryhmä saa aina paremman kielenopettajan?

Kansannousumuseo oli edelleen ehkä vaikuttavin näkemäni museo. Otin hillityt 55 kuvaa, sillä kaksi vuotta sitten taltioin kokemuksen perusteellisesti.

Museosta palatessamme pysähdyimme joukolla Gökcenin toiveesta Kentucky Frakking Chicken -syöttölään. Yritin käydä viereisessä Pizza Hutissa, mutta se olikin aivan täysi ravintola, jossa ei edes ollut tiskiä tilausten tekoa varten. Jouduin siis taipumaan Zinger-ateriaan. Mikäli se on minusta kiinni, tämä oli ainoa kerta. Tällä kertaa en yllättäen saanut vatsanväänteitä ruokailun jälkeen. Tämän kappaleen pointti on kuitenkin se, että paikassa oli avoin WLAN, joka ylettyi terassille asti. Tarkistin siis sähköpostini puhelimella ja koin päivän pisteen i:n päällä: Patrycja vastasi mystiseen lappuuni!


"How are you???

Hi A. (I don't know how to write your name!),

thanks for your small letter. It's funny polish - I'll explain u why :)

Are you all right? CU probably tomorrow.

Take care,

pati"

Tutustuin tarkemmin Gulagiin. Huone näytti ensisilmäyksellä hyvältä, mutta tarkempi tarkastelu paljastaa esimerkiksi sen, että sähkölaitteiden asennukset on tehty vankasti neuvostostandardeja noudattaen: oven yläpuolella seinästä törröttää epäilyttävä pätkä sähköjohtoa ja huoneen neljästä sähköpistokkeesta 50 % on pudonnut osittain johtojensa varaan. Minun sänkyni on kivikova, kaksi muuta sänkyä ovat lähempänä selkänojattomia sohvia kuin sänkyjä ja niistä toisessa on suuria reikiä, jotka vaikuttavat syntyneen polttamalla. Seiniin on ilmeisesti joka huoneessa piirretty, maalattu tai liimattu jotakin, mutta minun huoneessani taiteilijalla ei ole ollut samanlaisia taitoja kuin esimerkiksi Klausin huoneessa. Edellinen asukas on kylläkin huomaavaisesti liimannut jollakin sänkyni viereisen lipaston kylkeen paikallisen S-Studio -escortpalvelun mainosflyerin, joita ilmestyy keskustan autojen tuulilaseihin jatkuvasti. Huoneessa on siis lavuaari ja sähköt, mutta kuumaa vettä ei tule.

Yleiset käymälä- ja pesutilat sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa. Suihku- ja WC-tilat ovat 1990-luvun trendien mukaisesti unisex-tyyppiset. Kuullessani tästä ensimmäistä kertaa eilen mieleeni tuli tietenkin Starship Troopersin suihkukohtaus, mutta suihkuhuone onkin perinteistä SA-INT-mallia, joskin eriöt on varustettu verhoilla. WC-tilat noudattavat samaa vahvaa semi-funktionaalista muotokieltä.

Daniel löysi sängystään huoneessa 23 omituisia valkoisia läikkiä ja totesi pakenevansa Gulagista omaan asuntoonsa huomenna. Sain selville, että olenkin huoneessani kahdestaan Robertin kanssa, hänellä vain on vielä enemmän tavaraa kuin minulla.

Kävin Cemilin kanssa ensin internet-huoneessa yrittämässä päästä linjoille ja sen epäonnistuttua Arkadiassa (viidettä kertaa tällä viikolla!) vastaamassa Patrycjalle. Viesti onnistui mielestäni erittäin hyvin ja myös Cemil antoi sille täyden hyväksyntänsä. Cemil tuki muutenkin vahvasti päätöstäni aktivoitua asiassa.

Palatessani Gulagiin tapasin internet-huoneessa Halitin kanssa keskustelevan paikallisen opiskelijan, joka totesi, että internetin pitäisi toimia, mutta ei kaikkien huoneen verkkopistokkeiden. Hän myönsi, että paikka on aivan kauhea, eikä sen pitäisi olla asumiskäytössä. Paikassa oli kyllä aamulla remonttimiehiä, joten vuosikymmenen vaihteessa paikka voi hyvinkin olla asuttava.

Huoneessa tein lakanoita asentaessani johtajatason päätöksen ja ratkoin pussilakanan kulmat auki. Ehkä joku tuleva vanki saa nauttia tästä innovaatiosta kuten minä flyeristä.

Frak! Orangen SIM-kortilla ei ilmiselvästikään pysty soittamaan tai lähettämään viestejä ulkomaille! Toivottavasti Gdanskin teknillisen yliopiston ja Puolan Erasmus-ohjelman tarjoaman Heyah-yhtiön palvelu on laadukkaampi. Orangen ainoa etu on se, että Rutger Hauerilla on todennäköisesti Hollannissa Orangen liittymä.

Huomisesta tulee jännittävä päivä.

10996 ask, 8796 m, 453,8 kcal.


English summary:

We moved into a gulag near our dormitory, it is one of the ugliest and run-down buildings I have ever been in.

The Polish lessons consisted of active participation and included for example a game of broken telephone and hitting other people on the head with a rolled up paper. I hate this. While we were trying to kill each other the first group had been invited to their young teacher's house - apparently for some kind of a gang bang.

After Polish we visited the Warsaw Uprising museum which is still one of the greatest museums I have ever been to. This time I only took 55 photos and concentrated more on the people than the museum itself. Afterwards we went to kfc. The only good thing about it was the WLAN and the fact that Patrycja had replied to my mysterious note.

The gulag is mostly a health and safety hazard. The electric and plumbing work have been constructed according to the "beast" Soviet standards and workmanship. Daniel found strange white spots from his bed in room 23 and decided to seek refuge in his city center apartment. What a coward! I am very glad we are only staying here for four days. We tried the internet room with Cemil but got no connection so we went to do some emailing in Arkadia. Cemil encouraged me to activate in the Patrycja issue and I composed a nice short and simple email to her.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti