Timo Koivusalo aloitti elokuvauransa luotsaamalla suomalaisen maaseudun asukkaiden sielunmaisemaa viiltävästi analysoivia elokuvia, joissa esiintyi pääosassa kiihtyvän maaltamuuton seurauksena ehkä ikuisesti yksin jäävä, maailmaa lapsenomaisella mielenkiinnolla ja innolla seuraavan kylänmiehen prototyyppihahmo. Keski-ikäistyttyään Suomen ainoa vakavasti otettava auteur siirtyi kuitenkin tekemään varsinkin kriitikkojen harmistukseksi yleisöä häpeilemättä kosiskelevia musiikkiaiheisia komedioita. Juuri nyt Ylen areenassa teräväpiirtona tarjottava Sibelius kertoo sujuvasti, joskin mutkia suoristaen, erään kotimaisen kevyen musiikin tunnetumman persoonan tarinan nykyään niin muodikkaalla limittäin kulkevien aikajanojen tekniikalla. Pääosanesittäjä on luonnollisesti Martti Suosalo, joka oli vuosituhannen vaihteessa kotimaisen näyttelijävalikoiman kuuminta tuotetta - oman aikansa Aku Vatanen. Yllättävän näköiseksi hänet on saatu, eivätkä muutkaan näyttelijät siinä mielessä petä. Varsinaisia huippusuorituksia ei nähdä, mutta elokuvan pointtina onkin ollut luoda miellyttävää katseltavaa musiikin taustalle. Jännänä ratkaisuna käytetty musiikki on kokonaan valmista, hieman samaan tapaan kuin 2001: avaruusseikkailussa. Lavastus ja puvustus luovat hienoa epookkitunnelmaa. Vuosikymmeniä kattava tarina olisi toiminut paremmin TV-sarjana. 3/5.
Berliini: Suurkaupungin sinfonia. Monotoninen livemusiikki teki kaupungin päivän seuraamisen katselusta tylsää, vaikka tarinassa olikin hauskoja kohtia. Olisin mieluummin katsellut tätä alkuperäisellä säestyksellä. Ulkoilmanäytös oli muuten mukava kokemus. Muutama vuosi sitten esitetty Berlin 24h -slow watching -dokumenttisarja oli kiinnostavampi. 2/5
Auringonnousu, ensimmäinen Oscar-palkittu elokuva kertoi ihanan romanttisen ja siksi masentavan tarinan maalaisparista, jonka miestä häijy, homssuinen, kaupunkilaissyöjätär yrittää vietellä muun muassa murhaamaan vaimonsa. 3/5
Nader ja Simin: ero. Valitettavasti tallenteen alkuun oli jäänyt lyhyt pätkä suurta Sergo Leone -analysoijaa, katja "puberteettinen runkkari" kalliota, mutta siitä selvisi nopeasti kelaamalla, eikä tämä vaikuttanut elokuvanautintooni. Parhaan ulkomaalaisen Oscarin voittanut elokuva kertoi hyvin arkitodellisesti iranilaisesta avioerosta. Raastavaa riitelyä, hyviä näyttelijäsuorituksia, käsivarakuvausta. 3/5
Johnson, Diesel, Rodriguez, Walker, Statham. Ei, nämä eivät ole Vividin uusimman tuotannon tähtiä, nyt on kyse pahasta, sielua arpeuttavasta pornosta. How did this get Maden viikon elokuva oli Furious 7, joka jatkaa ilmeisesti suoraan siitä, mihin edellinen pellinrunkkaussarjan jakso jäi. Esiintyjillä oli hauskoja nimiä, autojen ulkopuolella tapahtuneet tappelut olivat osin viihdyttäviä. Varamiespalvelu. 3/10
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti