Tyttökuningas, Kazaam ja Raid 2

Vuoden ensimmäinen tykki-ilta osui sopivasti Michelle Forbesin syntymäpäivälle.

Party Centralin elokuvakerhon jäähyväiselokuvaksi valikoitui Tyttökuningas, paikallisilla paikoilla kuvattu kotimainen historiallinen draama, joka on ollut puheilla ja tekeillä vuosikausia.

Pääosanesittäjä oli pätevä, persoonallisen näköinen - ei aivan upea - tummaverikkö. Valitettavasti päärooli oli pitänyt aiheen vuoksi antaa ruotsalaiselle. Näkyvimpiin suomalaisrooleihin oli valittu lähinnä laulajia ja juontajia, mutta välähdyksenomaisemmissa sivuosissa oli myös ammattinäyttelijöitä. Toisena kamarineitona kärsi uskottavasti Laura Birn. Hovin eri kielet olivat periaatteessa hyvin edustettuina, mutta kuten minun ja nuoremman polven suomenruotsalaiset, lupaavasti alkaneet tekstitetyt keskustelut vaihtoivat englantiin heti, jos vastaan tuli juonen kannalta tärkeä repliikki. Lavastus ja puvustus olivat toimivia ja niitä tuki omalla tavallaan hyvä kuvaus. Jää ikuiseksi arvoitukseksi, miten komealta elokuva olisi näyttänyt, jos sen olisi kuvannut esimerkiksi Timo Salminen - sen epäsosiaalisemman, huonomman henkilöohjaajaveljeksen vakiokuvaaja, jonka lähes jokainen ruutu voisi olla kehystämisen arvoinen valokuva.

IMDb väittää, että kuvaajaksi haviteltiin myös Christopher Doylea. Paikalliset juomatavat olisivat kyllä saattaneet koitua legendaarisen kupittajan kohtaloksi.

Tarina kertoi kuningatar Kristiinan elämästä Suomi-Ruotsin valtakunnan loiston päivinä. Valitettavasti juonenkäänteet eivät olleet vastaavasti tositapahtumiin perustuvan Game of Thronesin tasolla jännittävyydessään. Edes dramaattinen hääkohtaus ei yltänyt vaikuttavuudessa ja yllättävyydessä esikuvansa tasolle, vaikka olikin kuvattu osin Turun tuomiokirkossa. Rene Des Cartesin kohtalosta esitettiin mielenkiintoinen teoria, jonka paikkansapitävyyttä en vaivaudu lukion filosofiatrauman vuoksi tarkistamaan.

Oli kivaa bongailla tuttuja kuvauspaikkoja, mutta muuten elokuva ei minua kauheasti saanut otteeseensa. Tiettävästi ainoa kerta, kun kuninkaallisista on ollut hyötyä oli toisessa maailmansodassa tapahtunut Tanskan kuningasperheen astuminen kuninkaanlinnan parvekkeelle juutalaistähdet takeissaan. Tässä elokuvassa ei ollut yhtään lähellekään näin dramaattista tai juhlavaa kohtausta, vaikka uskonto olikin yksi tarinan kantavista teemoista. Lisäksi käsiteltiin rauhanneuvotteluja ja sitä, mitä lapselle tapahtuu, kun hänet kasvatetaan biologisen sukupuolen vastaisesti.

Hauskan näköinen päähenkilö, joka haurehtii Mustan raamatun päällä, hieno puvustus, lavastus ja kuvaus - tylsä tarina, pääosaa osin lukuun ottamatta puiset näyttelijäsuoritukset ja se, että termiä tyttökuningas ei edes sanota ääneen koko elokuvassa tekevät tästä kahden tähden elokuvan. Tästä ei kannata maksaa nykyistä lipun kiskurihintaa.

2/5


Viikon HdtgM-elokuva oli Kazaam. Shaquille O'Neillin tähdittämä tarina ghettoblasterin hengestä, joka haluaa rap-tähdeksi. Shaq on karismaattinen esiintyjä ja tuntuu olevan hyvin hengessä mukana, mutta toinen päähahmo on yksi vittumaisimmista kakaroista elokuvien historiassa.

1/5


Joskus sitä ei halua syventyä asiaan liian pitkäksi aikaa, vaan katsoo jostakin 'tubesta jotakin lyhyttä ja hoitaa homman pois alta. Raid 1 oli juuri sopivan mittainen, herkeämättä eteenpäin kulkeva lähes putkijuoksumainen toimintaelokuva roistojen kerrostaloon lukkojen taakse jäävästä poliisista. Juoninappulat oli nopeasti aseteltu pelilaudalle ja seurasi puolisentoista tuntia upean kineettistä silatia. Tämä kakkososa oli kestoltaan kaksi ja puoli tuntia. Toiminta oli edelleen ihanan liikevoimaista ja kunnolla kuvattua, mutta jopa sitä oli liikaa, puhumattakaan lisätyistä juonikuvioista, joilla kyllä oli hyvä tarkoitus ja joihin oli panostettu. Jompaakumpaa olisi pitänyt karsia, minusta tällä kertaa juonta. Tähän meni koko ilta. Ja illalla tarkoitan aikaa aamuyhden ja neljän välillä.

2,5/5