Driving Turku -valokuvanäyttely on nyt julkaistu kahdessa osassa Flickrissä. Pysyvä näyttely esittelee kuvia ajaltani yhtenä Turun kaupungin valokuvaajista.
Alle on koottu ajatuksia kuviin ja kuvaamiseen liittyen. Tekstit on julkaistu näyttelyä markkinoivan facebook-tapahtuman seinällä. Kopiointi ja liittäminen näkyy jostakin syystä kirjoituskoneella vaihtelevanvärisenä tekstinä. Kävin lähdekoodissa ja sain sen ehkä korjattua.
Driving Turku photo exhibition is now open in Flickr. The photos were taken during ten months of 2015 while working as one of the photographers of the city of Turku.
Scroll down for some thoughts about the photos and photography. The texts have originally appeared on the wall of Driving Turku event. Copied text seems to act strangely in different colours. I put a knife into the code and probably fixed it.
Maaliskuussa aloin nähdä maailman uusin silmin. Löysin Tori.fi:stä käytetyn Fujifilm X-Pro1:den klassisella normaaliobjektiivilla. Päätin käyttää silloisen viimeisen työmarkkinatuen siihen, koska kahden kameran käytäntö on kiehtonut minua siitä lähtien, kun joskus näin Weight of Water -elokuvan valokuvaajahahmon käyttävän työkuviin raskasta kalustoa ja henkilökohtaisiin kuviin pienempää kameraa. Myyjä oli kätevästi paikallinen ja asui kotimatkan varrella. Hänellä oli muuten ehkä tyylikkäin parta, jonka olen ikinä nähnyt - ei mikään kilpailuhömpötys, vaan asiallisen lyhyeksi trimmattu, miehekäs koko leuan parta, jossa ei ollut lainkaan kaljuja kohtia. Olisi pitänyt käyttää häntä testikuvien kohteena - asunto oli hyvässä suunnassa ja iltapäivän laskeva aurinko valaisi huoneen hienosti.
/
In the end of February i got my mark II eyeballs installed. At the same time I found a used Fujifilm X-Pro1 listed at Tori.fi. I have been attracted to using two different caliber cameras ever since I saw the Weight of Water years before I even started this hobby. So, being freshly employed I decided to blow my last unemployment check on the camera and a classic 50-something lens. I was sold the moment I held the so far unnamed Fuji in my hands.The seller was a local man who had just switched systems but already regretted the fact he had to let go of the X-Pro1. He also had the most stylish and perfect beard i have ever seen live. Not a fancy show item but a very masculine short trimmed full beard without any noticeable bald spots. The setting sun was lighting the flat and now I regret that I didn't use him as a test subject.
Alun perin suunnitelmana oli tehdä kuvia valmiiksi pitkin vuotta ja sitä mukaa, kun niitä tulisi otettua. Tämä toimi vielä alkukevään, mutta sen jälkeen minullakin alkoi olla enemmän varsinaisia kuvaustehtäviä ja kehitettäviä työkuvia. Lisäksi reportaasikuvia alkoi tulla yhä kiivaammalla tahdilla päivänvalon lisääntyessä.
/
The plan was to work on these photos as they were taken. This worked fine during the early spring but as daylight became more ample so did the good photo opportunities. Also I started receiving more actual work assignments which always came first.
Hyvin pian kävi ilmi, että normaaliobjektiivi oli usein liian pitkä sisätiloihin, pienemmissä neuvotteluhuoneissa kuviin sai mahtumaan usein vain kohteiden pään. Olin tottunut klassisen 35 mm objektiivin laajakulmaan pidettyäni mukanani parin vuoden ajan Fujin X100-retropokkaria. Päätös oli selvä, vanha kamera "lähetettiin farmille" ja vaihdossa sain 23 mm f/1,4 XF -objektiivin, joka vastaa tuttua lievää laajakulmaa. Kuviin mahtui nyt enemmän huonetta ja ulko-otoksiin tuli isompaa näyttävyyttä.
Kameran mukana tullut 35 mm f/1,4 R on hyvä objektiivi, kuvat ovat teräviä himmentämättä, jos tarkenus osuu kohdalleen ja tärkeät kohteet pitää lähempänä kuvan keskustaa kuin äärirajoja. 23 mm f/1,4 XR on kuitenkin aivan eri luokkaa, mahdollisesti koko linssijärjestelmän toiseksi tai kolmanneksi paras objektiivi. Automaattitarkennus toimii lähes täydellisesti päivänvalossa ja tarpeeksi hyvin myös yöaskelluksillani.
/
I soon noticed that the normal lens was too narrow for the meeting rooms - especially as I was accustomed to the 35 mm equivalent view through my old X100. It didn't take long, the X100 had to go! And there was a nice cashback offer until the end of April also. I traded the old camera for a new lens, the 23 mm f/1,4 XF, which gave me a 35 mm field of view and let me capture more of the rooms and also wider outdoor photos.
The 35 mm f/1,4 R is good - sharp wide open if you can nail the focus and keep the important subjects inside the tule of thirds - but the 23 mm f/1,4 XR is just spectacular in comparison. Hardly any autofocus problems in daylight and ok enough even during my nightly walks.
Kuvien karsiminen ja valikointi ei ole vahvuuksiani, joten tein alusta asti päätöksiä jo kuvausvaiheessa. Vuoden varrella kuvia kuitenkin kertyy paljon ja kymmenen kuukauden galleriassa alkaa jo olla yhtä paljon kuvia kuin Ateneumin HCB-retrospektiivissä.
Valitsen esille parhaat, mutta joukossa tulee olemaan myös sisäpiirikuvia, jotka eivät avaudu kaikille.
/
Picking keepers is difficult and because I knew it would be I made more final decisions during actual photography than usually. There will still be ten months of photos in the gallery, probably close to the amount of prints at the HCB retrospective in Ateneum right now.
I am choosing the best shots but there will also be ones aimed for the appreciation of the inner circle.
Se on nyt tehty. Viimeisten kuvien valikointi ja käsittely toi mukanaan valtavia tunteiden tulvahduksia. Kävin mielessäni läpi paitsi tapahtumia, myös keskusteluja kuvien ihmisten kanssa - sekä tapahtuneita että pelkästään mielessäni harjoiteltuja. On hankalaa päästää irti kaikesta menneestä ja aloittaa taas nollasta. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta synkän sävyn näkee jo ennakolta.
Näiden kuvien kattama ajanjakso menee osittain päällekkäin ensimmäisen puolikkaan kanssa. Itse olen sitä mieltä, että näissä kuvissa on enemmän hyviä tilanteita kuin aiemmissa. Nämä kuvat on käsitelty kotioloissa, ensimmäisen puolikkaan kuvat pääosin työpaikalla.
/
It is done! Choosing and developing the final photos was a very emotional experience. I replayed the year in my mind - everything that happened, conversations, also the ones only in my head. It will be difficult to let go of everything and start from scratch again. There is no predicting the future but the dark tones are already visible in the horizon.
The timeline covered by these photos overlap a bit with Part I. Personally I think Part II has better situations and captions. Part I was mostly collected from photos I worked on at the office.
Seuraava #kulttuuriblogin artikkeli on henkilö- ja henkilökohtaiselle tasolle menevä yhteenveto kuluneesta työajasta, mutta sen jälkeen palataan taas normaaleihin aiheisiin - erityisesti matkakertomukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti